Page 10 - Finnish
P. 10

noksen perusajatuksena on ollut - ja mielestani tuleekin olla -
    lahtea liikkeelle tekstin omasta ajatusmaailmasta, ei sen paremmin
    myohemmista selitysteoksista kuin meidan aikamme ja kulttuu-
    rimme lahtokohdistakaan.

       Jaejaossa olen noudattanut ns. Kairon kuninkaallista editiota,
    joka pienissa yksityiskohdissa poikkeaa edellisen suomennoksen
    (Aro- Salonen- Tallqvist, 1957) kayttaman ns. Fliigel-tekstin
    jaejaosta, josta on - onneksi - viime aikoina luovuttu. Muuta-
    massa tapauksessa olen kielellisista syista joutunut vaihtamaan
   kaannoksessa jaejarjestysta; nain esim. jae 114:6 tulee kaannok-
   sessa ennen jaetta 114:5. Kaikissa tapauksissa jakeiden numerointi
    osoittaa alkutekstin jarjestyksen.

        Lukijaa, joka ei ole tottunut lukemaan vuosituhansien takaisia
    kirjoja, on ehka paikallaan muistuttaa eraasta seikasta: Koraania ei
    aivan kaikissa kohdissa taysin ymmarreta. Tama johtuu kolmesta
    syysta: ensinnakin, kaikkia Koraanin historiallisia viittauksia ei
    tunneta. Toiseksi, teas on varsinkin loppuosiltaan hyvin runolli-
    nen eika ole pyrkinyt maksimaaliseen selkeyteen, vaan pikemmin-
    kin vaikuttamaan suoraan kuulijan/lukijan uskonnolliseen ja ru-
    nolliseen aistiin. Kolmanneksi, koska Koraani oli arabialaisen
    proosakirjallisuuden ensimmainen teas eika senaikaista arabiaa
    tunneta kovinkaan hyvin, on toisten yksittaisten sanojen tai
    kielioppirakenteiden tarkka merkitys epavarma. Naista syista var-
    sinkin Koraanin loppupuolen suurien tulkinnat eri kaannoksissa
    saattavat vaihdella suurestikin.

        Itse kaannos pyrkii tasapainottelemaan kahden, osin ristiriitai-
    sen periaatteen valilla: se pyrkii olemaan mahdollisimman tarkka
    ja alkutekstille uskollinen, mutta samalla tyylin kannalta mahdol-
    lisimman luettava.

        Kieliasun kohdalla olen muutamissa kohdissa nahnyt parhaak-
    si poiketa yleisesta kaytannosta. Eras tallainen on isojen kirjainten
    kaytto sanoissa Paratiisi, Helvetti, Saatana ja Farao seka J umalan
    nimissa, kiinteissa epiteeteissa ja Haneen viittaavissa persoonapro-
    nomineissa, samoin kuin myos Koraaniin ja muihin Jumalan
    Kirjoihin viittaavissa sanoissa (siis: Toora, Evankeliumi jne.).
    Neljan ensimmaisen kohdalla huomautettakoon, etta ne ovat
2
   5   6   7   8   9   10   11   12   13   14   15